perjantai 27. maaliskuuta 2020

Kuvakoot ja Storyboard


Kuvakoot ja niiden lyhenteet

Video- ja elokuvatuotannossa on yleisesti käytössä kahdeksan kuvakoon mittakaavasarja. Standardisoitujen kuvakokojen avulla suunnitteluvaiheen kommunikointi on helpompaa. Halutut kuvakoot merkitään kuvakäsikirjoitukseen.



Yleiskuva, YK

Yleiskuvaa käytetään ympäristön tai kokonaisuuden esittelyyn. Yleiskuva on mahdollisimman laaja kuva, josta yksityiskohdat eivät erotu selvästi.

Laaja kokokuva, LKK 

Laajassa kokokuvassa (tai suuri kokokuva, SKK) ihminen esitellään ympäristössään. Laajassa kokokuvassa ihmisen ylä- ja alapuolelle jää paljon tilaa.

Kokokuva, KK 

Kokokuvassa ihminen näkyy vielä kokonaan, mutta hänen ylä- ja alapuolelleen ei jää turhaa tilaa. Ihmisestä näkee jo selvästi kuka hän on ja mitä hän tekee.

Laaja puolikuva, LPK 

Laajassa puolikuvassa (tai suuri puolikuva, SPK) ihminen on rajattu reidestä ylöspäin. Pään yläpuolelle ei jää turhaa tilaa, ja alas lasketut kädet näkyvät vielä kokonaan kuvassa.


Puolikuva, PK 

Puolikuvassa vain puolet ihmisetä on näkyvissä, rajaus menee noin navan kohdalta. Puolikuvaa käytetään usein kuin rajataan kaksi ihmistä samaan kuvaan.

Puolilähikuva, PLK 

Puolilähikuvassa ihminen on tärkein elementti. Rajaus menee kainaloiden tai rinnan kohdalta. Puolilähikuvaa käytetään esimerkiksi uutisissa.

Lähikuva, LK 


Lähikuvassa näkyy ihmisen kasvot ja vähän olkapään kaarta. Pään yläpuolelle ei jää yhtään tilaa, tai kuvan voi rajata päälakea leikaten. Elokuvissa käytetty kuvakoko.

Erikoislähikuva, ELK

Erikoislähikuva on tehokeino joka näyttää vain jonkin yksityiskohdan, esimerkiksi osan kasvoja. Erikoislähikuvaa tulisi käyttää harkiten.



Kuvakäsikirjoitus eli Storyboard

Kuvakäsikirjoitus on hyvä apu videon tai elokuvan suunnittelussa, mutta myös tarinallisen kuvasarjan suunnittelussa. Kuvakäsikirjoituksessa määritellään kuvan koko, kuvakulma ja mitä kuvassa tulisi näkyä tai tapahtua.

Tein storyboard-menetelmällä kuvaussuunnitelman ensiviikon ruokakuvauksille. Aiheena on kuivakakun valmistusprosessin kuvaus.






Lähteet:

keskiviikko 25. maaliskuuta 2020

Näyteikkunat

Tutkimme tänään näyteikkunoita. Näyteikkunoita suunnitellessa on paljon mitä pitää ottaa huomioon.
Näyteikkunan tarkoituksena on helpottaa myyntiä, eli houkutella asiakkaista ostamaan.

Monokromia

Yksi keino jolla voi luoda yhdenmukaisuutta näyteikkunassa on monokromia, eli yksivärisyys. Hyvin erilaisetkin esineet ja elementit näyttävät hyvältä vierekkäin ikkunassa kun ovat samanvärisiä.



Diagonaali

Diagonaali lisää sommittelun dynaamisuutta ja dramatiikkaa. Diagonaalilla voi myös ohjata katsetta näyteikkunassa kohti pääelementtiä, tai eri elemettejen välillä.



Symmetrinen sommittelu

Sommittelussa symmetria luo tasapainoa. Symmetrinen sommitelma on hallittu ja rauhallinen, ja katse kiinnittyy olennaiseen. Symmetriaa käytetään myös tuomaan esille tuotteiden sarjallisuutta.



Keväinen teemaikkuna

Teemaikkunoita on monenlaisia, ja niin myös tuoda teema esille näyteikkunassa. Löysimme paljon ikkunoita joissa keväinen teema luotiin pehosilla, kastelukannoilla ja varsinkin kukilla. Oli myös erikseen pääsiäis- tai vapputeemaisia ikkunoita. Omasta mielestä keväistä tunnelmaa ikkunoissa loi keltainen väri, jonka yhdistän vahvasti narsisseihin.



Jouluikkunat

Ehkä selkein teema näyteikkunoissa ja muutenkin myymälöiden ilmeessä on joulu. Joulu on kaupallisesti ehkä tärkein pyhäpäivä, joten myös näyteikkunoihin satsataan enemmän.
Jouluikkunoita on monenlaisia, jotkut käyttävät joulunpunaista, toiset valkoista ja kultaa, jotkut  nostavat esille perinteitä, toiset tuovat esiin joulun kaupallista puolta.



Ryhmittely ja Rytmitys

Sommittelussa käytetään paljon samanlaisten elementtejen ryhmittelyä. Miiden määrällä ja tiheydellä voi luoda erilaista rytmitystä sommitelmaan.



Tyhjä tila

Tyhjä tila on tärkeä elementti sommittelussa. Tyhjä tila antaa muiden elementtejen hengittää, ja nostaa niiden tärkeyttä asetelmassa. Avara sommitelma luo kuvitelman arvokkuudesta. Jos tila on ahdettu täyteen kaikkea, voi olla vaikea tietää mikä on sommitelman pääelementti.



Valaistus

Asia, joka ei ehkä ensin tule mieleen näyteikkunan suunnitteluun liittyen, on valaistus. Havaitsin, että monet pienien liikkeiden näyteikkunat toimivat ihan päivänvalolla, ilman muuta valaistusta. Valolla ja varjoilla voi luoda tunnelmia ikkunaan. Onko ikkunassa vahvat valot vai paljon varjoa? Ehkä ikkunan pääelementtiin kohdistuu spottivalo? Entä värilliset valot? Sinertävä valo voi luoda merenalaisen tunnelman, kun taas neonvalot vievät ajatukset yökerhoon.



Graafinen materiaali näyteikkunassa

Näyteikkunassa voi myös käyttää graafista materiaalia kuten kuvia tai tekstiä. Huomasin, että kuvia ja tekstejä oli joskus jopa lisätty tarroina tai teippauksina suoraan ikkunaan. Graafista materiaalia oli käytetty sekä pieninä yksityiskohtina tai yksittäisinä elementteinä näyteikkunaoissa, mutta myös suurina taustoina.
Graafinen materiaali voi olla informatiivista, esim hintatietoja, tai tunnelmaa luovia kuvia.



Kolmiosommitelma

Elementtejen asetelu kolmiomuodostelmaan tuo sommitelmaan dynaamisuutta. Diagonaalilinja ohjaa katsetta elementtejen välillä.



Hintaviestintä

Hintaviestintä on kaikkea sitä, millä viestitään asiakkaille liikkeen hintatasosta. Hintaviestintä on tärkeää, sillä osa asiakkaista valitsee missä tekee ostoksensa hintatason mukaan. Näyteikkunassa olevista tuotteista täytyy näkyä hinnat kuluttajaviraston sääntöjen mukaisesti.

tiistai 24. maaliskuuta 2020

Markkinointi-mindmap



AIDA - Mainoksen vaiheet

AIDA on kirjainlyhenne sanoista Attenion, Interest, Desire ja Action. Termiä käytetään mainosalalla kuvaamaan asiakkaan "aktivoinnin" vaiheita. Askeleet vievät mainoksen ensimmäisestä havainnoinnista tuotteen tai palvelun käyttäjäksi. Tarkoituksena on, että asiakas seuraa AIDA:n kaikkia vaiheita: ensin hän näkee mainoksen (huomio), sen jälkeen syntyy kiinnostus, jonka jälkeen halu/himo tuotetta/palvelua kohtaan ja lopuksi asiakas toimii täyttääkseen himon.

Attention - Huomio
Interest - Kiinnostus
Desire - Himo
Action - Toimiminen

maanantai 23. maaliskuuta 2020

Maataide

Tämän päivän aiheena oli maataide ja sen kuvaus. Tehtävänämme oli luoda taideteos luonnonmateriaaleista, joka herättäisi ohikulkijan mielenkiinnon ja toisi esiin jonkin valitsemamme yksityiskohdan luonnossa.
Aloitimme tutustumalla Andy Goldsworthyn maataide teoksiin. Goldsworthy tekee pysäyttäviä teoksia luonnon omilla materiaaleilla ja kuvaa veistoksensa.



Teoksemme piti olla tiimin kanssa sarjallisia, joten pohdimme tiimin kanssa minkälaista maataidetta lähtisimme tekemään. Pidimme Goldsworthyn puiden ympärille rakennetuista teoksista joten päätimme iteskin keskittyä rakentamaan jotakin puun ympärille. Meillä oli hyvin erilaiset ympäristöt joissa työskennellä, joten sovimme, että kaikki käyttävät materiaaleja joita löytävät.

Lähdin Turun Urheilupuistoon etsiskelemään sopivaa paikkaa maataideteokselleni. Löysin polun varrelta yksinäisen puun, joka kaipasi piristystä ja lähdin pohtimaan mitä rakennusmateriaaleja ympäristöstä löytyisi.





Halusin ensin yrittää punoa tai letittää puuta ympäröivästä heinästä jotakin, mutta heinä meni heti poikki ensimmäisestä yrityksestä, joten luovuin ideasta. Lähellä olevan pensaan luota löysin kuivia oksia, ja aloin asettelemaan niitä puun juurelle erilaisiin muodostelmiin. Aika nopesti puun ympärille alkoi muodostua ulospäin suuntaava spiraali oksista. Asettelin lyhimmät oksat lähinnä puuta, ja pidemmät tökkäsin pystyyn maahan, jotta saisin muodostettua ylöspäin kaartavan spiraalin.




Jouduin etsiskelemään paljon materiaalia pensaista ja lähellä olevien puiden juurilta, johon meni aikaa. Kun tulin takaisin risunkeruuretkeltä totesin, että oksat olivat liian harvassa luodaksen näyttävän näköisen teoksen.

Lopulta aika loppui kesken, enkä saanut tehtyä kuin puoli ympyrää. Oksia voisi mielestäni olla vieläkin tiheemmässä, mutta silloin oksia ja risuja täytyisi kantaa vielä kauempaa, ja siihen ei minulla ollut tänään aikaa. Joku päivä aion kyllä vielä kavuta Urheilupuiston kalliolle jatkamaan teostani.



Alla tiimin muiden jäsenten, Elman ja Deitan, teokset.
Lue lisää Elman teoksesta hänen blogissaan!
Lisää Deitan teoksesta voit lukea hänen blogissaan!









perjantai 20. maaliskuuta 2020

Flat lay | kosmetiikka



Eilen kuvasimme flat lay -kuvia kosmetiikasta. Teimme tiedonhakua Pinterestissä. Mielestäni kuvat oli jaettavissa kahteen perheeseen: spa-henkiset kuvat jotka kehottavat hellimään itseä ja omaa ihoa kuvissa esiteltävillä tuotteilla, ja reippaat värikkäät kuvat jotka kehottavat elämään elämää täysillä.


Tausta

Taustat jakautuvat kahteen ryhmään: luonnonläheiset värit ja kirkkaat värit. Kirkkaat värit olivat tasaisia pintoja yhtä, kahta tai useampaa väriä. Monissa kuvissa elementit jakautuivat taustan värejen mukaan, ja tausta muodosti kuvan elementeille omat raamit. Luonnonläheisissä väreissä oli paljon marmoripöytää, tummaa puupintaa ja vaaleaa kangasta kuvien taustana. Myös tasaista valkoista taustaa oli paljon, ja muutama kuva jossa oli ruskea paperi taustana.

Rekvisiitta

Rekvisiitta luo kuvassa paljon tunnelmaa, ja johtaa ajatusta haluttuun suuntaan. Pinterestistä löytämissäni kuvissa oli rekvisiittana paljon luontoa: oksia, lehtiä, kukkia, hedelmiä, kiviä ja siemeniä. Kylpylähenkisissä kuvissa kylpylätunnelmaa oli luotu pyyhkeillä, kynttilöillä, lipokkailla, erilaisilla purkeilla ja asettamalla tuotteet puisille lautasille tai tarjoittimille. Reippaammissa kuvissa rekvisiitat kertoivat selvästi tarinan. Monessa kuvassa viitattiin selvästi johonkin tekemiseen. Rekvisiittana oli käytetty mm aurinkolaseja, käsilaukkua, rannekelloa, tennispalloa ja lierihattua.

Sommittelu

Kuvissa oli lähinnä kahdenlaista sommittelua: täsmällisesti linjoja seuraavia sommitelmia, sekä rennompia sommitelmia joissa elementit on aseteltu kuvaan ilman näennäistä järjestystä.
Sommitteluissa oli myös leikitty paljon geometrisillä muodoilla.

Itse pidin eniten kuvista, joissa oli vain yksi tai muutama tuote keskellä kuva-alaa. Pääelementin ympärillä oli luontoon viittaavaa rekvisiittaa kuten lehtiä, hedelmiä tai siemeniä. Kuvan reunoille oli jätetty paljon tyhjää tilaa.




Oma prosessi

Oma prosessini alkoi kuvattavan kosmetiikkatuotteen valinnalla. Päädyin  käyttämään Makeup Storen puuterirasiaa ja rekvisiitaksi valitsin puuterihuiskun ja tulppaanin. Lisäksi tehtävään kuului, että kuvassa tulisi olla revityille tuotteen ainesosia paperilappusille kirjoitettuna. Yhdessä kuvassa kokeilin myös käyttää enemmän erilaisia sivuelementtejä, joten lisäsin kuvaan muita omistamiani kosmetiikkatuotteita.


Halusin leikkiä erilaisilla taustoilla ja käytin niihin värillistä kopiopaperia. Valonlähteenäni oli ikkuna ja käytin valkoisia pahveja peilaamaan valoa muilta sivuilta vahvojen varjojen välttämiseksi. Iltapäivällä aurinko kääntyi paistamaan ikkunasta sisään, ja jouduin säätelemään valotusta. Kokeilin myös miltä kuva näyttäisi jos päästän auringonvaloa sälekaihtimien läpi. Tunnelma on heti eri kun valo luo paljon kontrastia kuviin. 
Kaikki kuvat on otettu puhelimella.


Lopulliset kuvat








Valokuvaus | Suljinaika ja ISO-arvo

Mitä tarkoitetaan kameran suljinajalla?

Valokuvauksessa, suljinajalla tai valotusajalla (shutter speed), tarkoitetaan sitä aikaa minkä kameran suljin pysyy auki kuvaa ottaessa. Sulkimen ollessa auki, valo pääsee vaikuttamaan kameran filmiin tai kennoon ja muodostaa kuvan. Suljinaika yhdessä aukon koon kanssa määrittää kuinka valottunut kuvasta tulee. Nopea suljinaika tarvitsee suuremman aukon alivalottumisen välttämiseksi, ja pitkä suljinaika tarvitsee pienemmään aukon jotta kuva ei ylivalotu. Eli mitä pienempi reikä, sitä kauemmin valon täytyy päästä kennolle.

Pidemmän suljinajan kanssa yleisin ongelma on tärähtäneet kuvat. Ilman jalustaa suljinajan tulee olla 1/50 tai yli, sillä kuvista tulee muutoin helposti tärähtäneitä. Jos kuitenkin haluaa käyttää pidempää suljinaikaa, kamera täytyy tukea hyvin. Jalusta on paras keino vähentää tärähtämisen todennäköisyyttä.

Suljinajan esivalinnan saa käyttöön valitsemalla kameran säätökiekosta T (tai Tv kamerasta riippuen). Muilla asetuksilla kamera valitsee itse mitä suljinaikaa käyttää.



Mitä voi kuvata nopealla suljinajalla?

Nopealla suljinajalla kuvattavan elementin saa pysäytettyä kesken liikkeen.
Esimerkkejä tilanteista joissa voi käyttää nopeaa suljinaikaa:
  • Jauhon pöllyäminen leipurin käsistä
  • Tomusokerin ripottelu
  • Veden loiskahdus kun lasiin tipautetaan jääpala
  • Urheilijan asento kesken hyppyä


Mitä voi kuvata pitkällä suljinajalla?

Pitkällä suljinajalla kuvatessa, voi saada liikkeen tunnun mukaan kuvaan. Liikkuvat elementit näyttäytyvä epäselvinä tai sumeina.
Esimerkkejä tilanteista joissa voi käyttää pitkää suljinaikaa:
  • Metron vauhti ohikiitäessä
  • Autojen valot liikenteessä
  • Tähtitaivaan liike
  • Tunnistamaton hahmo liikku huoneen poikki
  • Tähtisadetikulla piirretty kuva pimeässä




Mikä on ISO-arvo?

ISO-arvolla tarkoitetaan kameran valoherkkyyttä. Kun valo ei kuvattavassa tilassa riitä, täytyy nostaa ISO-arvoa. Mitä suurempi ISO-luku on, sitä enemmän valoa pääsee kennolle. Samalla kuvan laatu laskee, eli kuvan rakeisuus ja kohina nousevat, ja kontrasti vähenee.

Kameran natiivi ISO, on kunkin kameran alin ISO-luku johon kamera pääsee. Se on usein noin 100, mutta monet kamerat pääsevät pienempiinkin lukuihin.

Milloin ISO-arvoa pitää nostaa?

Jos ISO arvon nostaminen huonontaa kuvan laatua, miksi sitä koskaan nostettaisiin? 

Jos haluaa kuvata hämärässä tilassa ja haluaa syväterävyydeksi 8, kamera valitsee automaattisesti suljinajan 1/30. Mutta pitkä suljinaika aiheuttaa helposti tärähtäneen kuvan, ja käytössä ei ole jalustaa? Ei hätää, ISO-arvoa kasvattamalla saamme suljinaikaa lyhemmäksi.

Vaikka valotusaukko halutaan pieneksi ja suljinaika lyhyeksi, kameran valoherkkyyttä säätämällä kuvaan saadaan lisää valoa. ISO-arvoa voi hyvin nostaa 400:aan, mutta kun luku alkaa lähestyä 2000:a, kuvan huonolaatusuus voi jo käydä häiritseväksi. Hyvin valaistuissa tilanteissa, ISO-arvoa suositellaan pitämän mahdollisimman pienenä.





Lähteet:
Suljinaika ja liikkeen pysäytys valokuvauksessa
Valokuvauksen perusteet: ISO-arvo
Mikä on kameran ISO-arvo?
Slutartid, Wikipedia

keskiviikko 18. maaliskuuta 2020

Valokuvaus ja Aukko

Aukko (aperture) on kameran objektiivissa oleva aukko, joka määrää kuinka paljon valoa pääsee kameraan. Aukon koon voi määritellä kameran asetuksilla. F-luku kertoo aukon suurudesta: pieni f-luku tarkoittaa suurta aukkoa ja suuri f-luku pientä aukkoa.

Objektiivin nimestä ilmenee objektiivin suurimman mahdollisen aukon koko. Objektiivin nimi voi olla esim. Canon 50mm f/1.8, mikä tarkoittaa että kyseisen objektiivin suurin mahdollinen aukko on f/1.8. Zoom-objektiiveissa maksimiaukko voi vaihdella.



Milloin siis käytetään pientä ja suurta aukkoa?

Aukon koko vaikuttaa syväterävyyteen, eli kuinka suuri alue tarkennuspisteen edessä ja takana on myös tarkka. Suurta aukkoa käyttäessä, syväterävyys on kapea, kun taas pientä aukkoa käyttäessä on laaja syväterävyys.



Kapea syväterävyys (narrow depth of field) tarkoittaa, että kamera tarkentaa vain tiettyyn pisteeseen, ja kaikki lähempänä tai kauempana kamerasta olevat elementit ovat epätarkkoja. Laaja syväterävyys (wide depth of field) taas tarkoittaa, että sekä lähellä, että kauempana kamerasta olevat elementit ovat tarkkoja.



Maisemakuvissa käytetään pientä aukkoa, jotta sekä kuvan etualalla olevat kivet, että kaukana taustalla olevat vuoret ovat tarkkana kuvassa. Kapea syväterävyys on hyvä, jos taas haluaa, että katsoja keskittyy tiettyyn elementtiin eikä katse harhaile taustaan tai sivuelementteihin. Esimerkiksi tuotekuvissa ja henkilökuvissa kannattaa käyttää kapeaa syväterävyyttä.

Kannattaa myös huomioida, että kosak pieni aukka rajoittaa valon pääsyä kameraa, pimeässä kuvatessa on käytettävä suurempaa aukkoa, jotta kuvasta ei tule liian pimeä.





Lähteet:

Valokuvauksen perusteet: aukko | Kamerakoulu.fi

tiistai 17. maaliskuuta 2020

Flat lay -kuva

Kuinka luon hyvän Flat lay -kuvan?




Tausta

Flat lay -kuvassa kannattaa kiinnittää erityisesti huomiota taustan valintaan. Ylhäältäpäin kuvattavissa flat lay -kuvissa pinta, jolle kuvattavat esineet asetellaan, on yksi hallitseva elementti.
Minkälainen tausta kuviisi tulee? Monet käyttävät tasaista vaökoista pintaa kuviensa taustana, mutta kuvaan saa enemmän eloa käyttämällä jotakin pintaa jossa on enemmän väriä tai tekstuuria. Heti jo valkoisen taustan vaihtaminen värilliseksi, muuttaa koko kuvan tunnelmaa. Rakenteellisesti, puinen pinta tai kankainen tausta tekee kuvasta mielenkiintoisemman ja luo kuvaan tunnelmaa. Hyvä esimerkki on mielestäni tämä Pinterestistä löytämäni kuva, jossa rantateemaisen Flat lay -kuvan taustana on käytetty hiekkaa.





Tasot

Esineiden päällekkäisyydellä voi lisätä kuvan dynaamisuutta helposti.
Suuremmilla esineillä taustalla voi myös luoda kehyksiä kuvaan. Kehykset ohjaavat katsetta, esimerkiksi tarjotin kahvikupin alla vie katseen kuppiin.





Asettelu

Haluatko minimalistisen kuvan vai vilkkaamman tunnelman?
Elementtejen määrä vaikuttaa suoraan kuvan tunnelmaan. Minimalistinen kuva toimii vain muutamalla elementillä, ja mitä enemmän elementtejä ja yksityiskohtia kuvassa, sitä vilkkaampi kuva on. Ole kuitenkin varovainen, sillä jos sivuelementtejen on liikaa, ne vievät huomiota pääelementiltä!




Tilavuus

Kun kuvan kaikki elementit eivät ole samankorkuisia kuvaan saadaan tilan tuntu. Kuva-alan reunalle voi lisätä kasvin, kynttilän tai muun korkean elementin. Tilan tuntua voi myös luoda lisäämällä etualalle epätarkan elementin. Seuraavassa kuvassa on sekä korkeita kasveja, että epätarkka kasvin oksa oikealla etualalla tuomassa syvyyden tuntua kuvaan.





Tasapaino

Pienten ja suurten elementtejen pitää olla tasapainossa kuva-alalla. Älä siis asettele kaikkia suuria elementtejä kuvan yhdelle puolelle ja pieniä elementtejä toiselle, vaan yritä jaotella niitä tasaisemmin.





Valo

Paras valo on luonnonvalo. Suora auringonpaiste voi olla hankala, sillä se luo vahvoja varjoja ja kontrastia valon ja varjon välille. Kuvatessa kannattaa katsoa mistä suunnasta aurinko paistaa mihinkin vuorokaudenaikaan.




Rajaus

Kuvatessa ei kannata rajata liian tiukasti, sillä kuvan rajausta voi tiukentaa vielä editointivaiheessa, mutta ilmavuutta ei saa lisättyä jälkeenpäin.
Kuvan elementtejen asettelua suunnitellessa kannattaa myös ajatella mitkä valmiin kuvan suhteet ovat. Halutaanko valmiista kuvasta pysty- tai vaakakuva, vai tehdäänkö neliökuvaa Instagramiin?




Amanda Campeanu kertoo omat ohjeet hyvän Flat lay -kuvaan: 





We Eat Together kertoo kuinka Flat lay taipuu ruokakuviin:



Kuvaaminen puhelimella

Tänään on meillä aloitettu etäopiskelut, ja päivän aiheena oli omalla puhelimella kuvaaminen. Instagramia selatessa mietin usein, kuinka muut saavat hyviä kuiva aikaiseksi puhelimella?
Omat kuvat ovat usein olleet huonolaatuisia ja valaistuksessa sekä sommittelussa on ollut parantamisen varaa. Olen joskus jopa miettinyt, pitäisikö minun ottaa kuvat kunnollisella kameralla, editoida ne tietokoneella ja sitten siirtää puhelimeen julkaistavaksi? Tiedän tietenkin, että on olemassa sovelluksia jotka voi ladata puhelimeen, mutta omat taidot eivät ole riittäneet niiden käyttöön. Voiko kuvia editoida puhelimessa helposti? Kuinka muut tekevät?

Ylen Digitreenit oli ensimmäinen sivu, jolta etsin infoa puhelimella kuvaamiseen. Digitreeneillä on hyvät kattavat sivustot, joiden avulla perusasiat saa helposti haltuun. Suurin osa asioista oli minulle tuttuja jo ennestään, mutta opin, että puhelimeenkin, kuten kameran näyttöönkin, saa kuvatessa apu ristikon näkymään. Ristikko on helppo apuväline jos haluaa sommitella kuvan kolmannessääntöä noudattaen.

Entä kuinka kuvia voi editoida puhelimella? Löysin Youtubesta useita tutoriaaleja kuvien editoimiseen, ja monessa suositeltiin Snapseed-nimistä sovellusta. Latasin sovelluksen ja tutustuin sen ominaisuuksiin. Käytin tätä tutoriaalia jotta pääsisin Snapseedin käyttössä alkuun. Nyt vaan kuvaamaan!



tiistai 3. maaliskuuta 2020

Tommi Toija Salon Taidemuseossa




Kävimme pari viikkoa sitten Salon taidemuseossa katsomassa Tommi Toijan Omia kuvia -näyttelyä. Toija on suomalainen kuvanveistäjä, jonka tunnetuimpia teoksia ovat savesta tehdyt Muukalaiset. Muukalaiset ovat pieniä ihmisiä, joiden pää on vartaloon verrattuna suuri. Toija käsittelee teoksissaan jokapäiväisiä tunteita ja kokemuksia.

Toijan teoksissa tärkein osa on pää, ja etenkin kasvot, sillä kasvojen avulla ilmaistaan tunteita. Toija käsittelee teoksissaan tunteita ja kaikki hänen pikkuihmiset ilmaisevat erilaisia tunteita hyvin voimakkaasti. Taidemuseon työntekijät kertoivat, että niissä voi joka päivä nähdä uusia asioita, omasta mielialasta riippuen. Meitäkin kehotettiin tutustumaan Muukalaisiin lähemmin ja katsomaan veistoksia silmiin. Muukalaiset on aseteltu näyttelytilaan, jotkut yksittäin, toiset erikokoisissa rykelmissä, niin että niiden lomassa voi kävellä.

Pidin näyttelyn tunnelmasta kovasti. Vaikka näyttelyn pääpainona on Toijan veistokset, näyttelyssä on esillä monipuolisesti eri tekniikoilla tehtyjä teoksia. Mielestäni oli kiinnostavaa, että valmiiden teosten lisäksi esillä oli myös luonnoksia, croquis-piirrustuksia ja erilaisia kokeiluja.






Tommi Toija, Omia kuvia

25.1.-5.4.2020
Salon taidemuseo Veturitalli
http://www.salontaidemuseo.fi/nayttelyt/tallahetkella/tommitoija/