Sivut

torstai 30. tammikuuta 2020

Värejen koodilyhenteet

Värejä määritellään eri koodeja käyttäen, riippuen siitä mihin värejä käytetään. RGB-värejä käytetään digitaalisiin töihin, CMYK-värejä painoon meneviin ja hex-koodilla määritellään kotisivujen värit. Kirjainyhdistelmät muodostuvat värijärjestelmissä käytettävien värejen englanninkielisistä nimistä.


CMYK

Cyan
Magenta
Yellow
Key/Black

CMYK on painokoneiden väreihin perustuva värijärjestelmä. Painokoneet tuottavat värejä sekoittamalla syaania (sinivehreää), magentaa (aniliininpunaista), keltaista ja mustaa eri suhteissa. RGB-väreihin verrattuna CMYK-värit ovat hillitympiä ja koko värimaailma on rajoitetumpi kuin RGB-värimaailma, painokoneiden värejen rajoitteiden takia.
CMYK-värejä käytetään kaikissa painoon menevissä tuotteissa.


RGB

Red
Green
Blue

RGB-värit muodostuvat punaista, vihreää ja sinistä valoa sekoittaen. Periaatteena on, että mitä enemmän valoja sekoittaa, sitä vaaleampi väri saadaan. Kaikki kolme väriä yhdistämällä saadaan siis valkoista. RGB-värijärjestelmää käytetään värejen toistamiseksi digitaalisena. Puhelimien, tietokoneiden ja televisioiden näytöt käyttävät RGB-värijärjestelmää.

RGB vs CMYK


HEX


Kolmas usein käytetty värijärjestelmä on hex-värit. Hex-väreillä tarkoitetaan RGB-väreillä muodostettua väriä, jonka sävy määritellään heksadesimaaleina. Koodi merkitään kirjainten ja numeroiden yhdistelmänä, joka alkaa #-merkillä. Hex-koodia käytetään mm. kotisivuja tehdessä ja CSS-koodissa.

hex-koodi

Lähteet:

sunnuntai 19. tammikuuta 2020

Tekijänoikeudet

Olen tutustunut tekijänoikeuksiin Kopiraittilan koulu -sivuilla. Aiheet liittyivät teosten käyttöön, kriittiseen lukutaitoon, tiedonhankintaan ja tekijänoikeuksiin. Suoritin tekijänoikeustestin ja sain Kopiraittilan Tekijänoikeustaituri Opiskelija -osaamismerkin.

https://kopiraittila.fi/

perjantai 17. tammikuuta 2020

Kirjasintyypit eli fontit

Fontteja on joka lähtöön, mutta mikä niitä erottaa?

Kirjasintyyppejä tarkasteltaessa on useita yksityiskohtia joihin kannattaa kiinnittää huomiota. X-korkeus, eli pienaakkosten koko ilman ylä- ja alapidennyksiä, vaikuttaa siihen miten suurelta kirjasintyyppi vaikuttaa. Mitä suuremp x-korkeus, sitä suurempi fontin vaikutelma. Joissakin fonteissa ylä- ja alapidennösten lisäksi itse kirjaimet venyvät x-korkeuden ulkopuolelle, kuten kuvassa näkyvissä numeroissa voi havaita.
Pääte, englanniksi serif, on pieni kirjainten yksityiskohta. Päätteellisten kirjasintyyppejen luonne on vakavampi kuin päätteettömien. Päätteelliset kirjaimet näyttävät seisovan tukevammin, sillä päätteet lisäävät painoa kirjaimen alareunaan. Vahvat päätteet myös helpottavat lukemista, sillä niiden vaakasuuntaisuus kuljettaa silmää riviä myöten. Päätteet voivat olla paksuja tai ohuita ja niiden liitokset voivat olla loivia tai jyrkkiä.
Useilta kirjasintyypeiltä löytyy myös versiot kursiivina ja lihavoituna. Kokeilevammilla kirjasintyypeillä, kuten esim monilla fantasia-kirjasintyypeillä ei löydy kuin suuraakkoset. Vaikka pienaakkosille ei olisikaan tarvetta kannattaa kirjasintyyppiä valitessa tarkistaa, että halutulla fontilla on kaikki tarvittavat merkit, sillä monilta voi puuttua myös numerot, erikois- tai välimerkit.

Näillä kaikilla asioilla voi vaikuttaa kirjasintyypin luonteeseen ja mihin niiden käyttö soveltuu.


Antiikva

Antiikva on hyvin laaja luokka kirjasintyyppejä, joka syntyi 1400-luvulla ja jota käytetään vielä tänä päivänä. Antiikvaa kirjoitettiin ensin käsin, ennen kuin kirjapainotaito yleistyi 1400-luvun loppupuolella.
Tunnusmerkkejä antiikvalle on, että kirjaimet ovat aina päättellisiä. Englanniksi antiikvafonteista käytetään termiä serif, joka tarkoittaa 'pääte'. Antiikvakirjainten viivanpaksuus ei ole tasainen, vaan jäljittelee tasaterällä käsinkirjoitettuja kirjaimia, joissa pystyviivat ovat poikkiviivoja paksumpia. Antiikvalle tyypillinen piirre on myös kirjainten kalteva akseli; varsinkin aikaisimmat antiikvat käyttivät kaikki kaltevaa akselia.

Groteski

Groteski on tasavahva kirjasintyyppi jossa ei ole päätteitä. Kirjainten viiva on tasapaksua. Groteskit ovat selkeitä kirjasintyyppejä ja näyttäviä otsikoissa. Niiden x-korkeus on suuri.
Englanniksi groteskifonteista käytetään termiä sans serif, joka tarkoittaa 'ilman päätteitä'. Joissakin yhteyksissä saatta nähdä, että groteskit on merkitty gothic sanalla kirjasintyypin nimessä. Tätä perjaatetta käytetään lähinnä vain USA:ssa.
Humanistiset groteskit ovat lähempänä antiikvaa, sillä niiden muoto ja mittasuhteet perustuvat antiikvaan. Niissä ei kuitenkaan käytetä päätteitä. Ne ovat helppolukuisempia kuin muut groteskit, ja niitä voi käyttää leipätekstissä. Humanistiset groteskit sopivat hyvin yhteen renesanssiantiikvojen kanssa, juuri samantyyppisen kirjaintyylin, muodon ja mittasuhteiden ansiosta.


Egyptienne

Egyptiennen tunnistaa helposti sen paksuista päätteistä ja päätteiden suorakulmaisista liitoksista.
slab serif. Englanniksi egyptienneä kutsutaankin kuvaavasti termillä slab serif.
Kirjaimet ovat usein tasapaksuja ja niissä on harvoin kontrastia. Kirjainten akseli on suora.
Egyptienne on näyttävä kirjasintyyppi esim otsikoissa.

Kalligrafiset kirjasintyypit

Kalligrafisilla kirjasintyypeillä tarkoitetaan käsialaa jäljitteleviä kirjasintyyppejä. Tähän luokitukseen kuuluu paljon erilaisia fontteja. Kalligrafisten fonttejen tarkoitus on olla koristeellisia.
Monet kalligrafiset kirjasintyypit ovat kliseisiä ja typografiaan vähemmän perehtyneet käyttävät niitä 'kaunista' tekstiä halutessa, usein huonoin tuloksin.
Kalligrafisten kirjasintyyppejen luettavuus on usein huono. Syinä tähän ovat suuri kontrasti viivanpaksuudessa ja matala x-korkeus. Varsinkaan otsikkoa pitemmissä teksteissä kalligrafinen fontti ei ole suositeltavissa. Jos harkitset kalligrafisen kirjasintyypin käyttöä, mieti ensin tarkkaan täyttääkö se tarpeesi.

Fantasia kirjasintyypit

Fantasiakirjasintyypeillä ei ole yhteisiä piirteitä, sillä niihin luetaan kaikki kirjasintyypit jotka eivät sovi muiden luokitelmien alle.
Fantasiakirjasintyypeistä löytyy esim paljon taidehistoriallisia tyylejä, mekaanista jälkeä jäljitteleviä tyylejä sekä ekspressiivisiä ja kokeilevia kirjasintyyppejä.
Useimmat tämän luokan fontit soveltuvat vain otsikoiksi, sillä niiden erikoinen muotoilu rajoittaa käyttökohteita.


Lopuksi vielä luomani Pinterest-taulu jossa esimerkkejä kaikista yllämainituista kirjasintyypeistä.



Lähteet:
Typografian käsikirja, Markus Itkonen

Kuvat:
Calligraphy Alphabet
Fontpalace
Fonts Empire
Fonts in use
Ionos
Redbubble
Self-Publishing Review
WhatFontIs.Com
Wikipedia

tiistai 14. tammikuuta 2020

Pinterest tehtävä

Tehtävänä oli luoda Pinterest-tauluja aiheista: taitto, värit, käyntikortti, juliste sekä kuvitus. Tauluihin tuli kerätä itseä inspiroivia, ja omaa silmää miellyttäviä kuvia näistä aiheista. Tässä minun tauluni!

A-sarjan paperikoot

A-sarja on yleisin käytetty paperikokojen standardisarja. Se on osa kansainvälistä ISO 126 standardia. Kokojen skaala toimii niin, että sarjassa seuraavan koon saa aina puolittamalla paperin tasan kahtia poikittain. Esim A3 paperin puolittamalla saa kaksi A4 paperia. Sivujen suhteet säilyvät tällöin myös samoina.

Kaikki sarjan koot määritellään millimetreinä.

Kuva: Wikipedia





























A0  841 x 1189
A1  594 x 841
A2  420 x 594  esim. offsetpainojulisteet
A3  297 x 420  esim. digipainojulisteet
A4  210 x 297  esim. yleisin kopiopaperi, esitteet
A5  148 x 210  esim. ohjelmat
A6  105 x 148  esim. flyerit, potikortit


Lähde:
Ajanpaino Painotalon kotisivut
Wikipedia

perjantai 10. tammikuuta 2020

Vektori- vs Rasterigrafiikka

Mitkä ovat vektori- ja rasterigrafiikan erot ja mihin niitä käytetään?

Rasterimuodossa oleva kuva koostuu pikseleistä, joiden määrä määrittää kuvan laadun. Suuremmassa kuvassa tarvitaan enemmän pikseleitä hyvän resoluution, eli tarkan kuvan saavuttamiseksi. Pientä rasterikuvaa ei voi suurentaa menettämättä kuvanlaatua.

Vektorigrafiikka toisaalta perustuu matemaattisiin funktioihin. Kuva määritellään vektoreina, jotka eivät ole riippuvaisia kuvan suuruudesta tai pikseleiden määrästä. Vektorigrafiikalla tehdyn kuvan kokoa voi huoletta muutta ilman että kuvan resoluutio kärsii.

Rasterin ja vektorin erot

Vektorigraafiikalla on vaikea saada aikaiseksi fotorealistista kuvaa, vaan niissä käytetään rasterigrafiikkaa. Kun taas haluaa tehdä yksityiskohtaista grafiikkaa, jota voi skaalata tarpeen mukaan, käytetään vektorigrafiikkaa. Vektoreita käytetään esimerkiksi logosuunnittelussa ja typografiassa.


Lähde:
Roban konna -blogi
Kuva: KUOLO-blogi

Pinterest

Pinterest widget

Graafisen suunnittelun Pinterest-taulu

Yksittäinen Pin