Elämäntapatesti

Tein Sitran Elämäntapatestin

Tein Sitran Elämäntapatestin ottaakseni selvää omasta hiilijalanjäljestäni. Ylipäätään kulutan vähemmän kuin keskiverto suomalainen, mikä on hauska kuulla.

Olen hyvin tietoinen kun teen valintoja arjessa. Valitsen mieluummin suomalaisia raaka-aineita kaupassa ja sammutan aina valot lähtiessäni huoneesta. Ostan uusia vaatteita hyvin harvoin, suosin second hand -liikkeitä ja kirpputoreja. En omista autoa ja käytän julkista liikennettäkin aika harvoin, useimmiten olen liikkeessä jalan tai pyörällä.

Parannuksia joita voisin tehdä omassa arjessa on kasvisruuan lisääminen, panostaa vielä enemmän lähiruokaan, ja lukea lisää kierrätyksestä. Voisin myös kierrättämisen tai pois heittämisen sijaan korjata rikki menneitä vaatteita suuremmassa määrin, ja kierrättää tai antaa pois vaatteet ja tavarat joita en käytä ja jotka vain lojuvat kaapissa. En myös tiedä käyttämästäni sähköstä juuri mitään, olisiko puhtaampaa energiaa tarjolla?

Konkreettinen muutos jonka olen tehnyt elämäntapatestin jälkeen on ollut hankkia jatkojohto jossa on katkaisija, sillä opin että valmiustila kuluttaa jopa 5-10 prosenttia enemmän sähköä kuin johdon irti kytkeminen. Ekologisempi vaihtoehto ja samalla säästän laskuissa!

Kokeile itse Sitran Elämäntapatestiä! Saat vinkkejä oman hiilijalanjälkesi pienentämiseksi!

Tee Elämäntapatesti!

Agenda 2030

Mikä on Agenda 2030?

Agenda 2030 on YK:n kestävän kehityksen toimintaohjelma. Ohjelma on hyväksytty YK: huippukokouksessa New Yorkissa 2015. Se sisältää 17 kestävän kehityksen päätavoitetta. Tavoitteet ovat kunnianhimoisia ja laajoja, ja vaativat toteutuakseen kaikilta mailta yhteisiä ponnisteluja.

Päätavoitteet ovat

1. Ei köyhyyttä

Köyhyyden poistaminen sen kaikissa muodoissa kaikkialta.

2. Ei nälkää

Nälän poistaminen, ruokaturvan saavuttaminen, ravitsemuksen parantaminen ja kestävän maatalouden edistäminen.

3. Terveyttä ja hyvinvointia

Terveellinen elämä ja hyvinvointi kaiken ikäisille.

4. Hyvä koulutus

Kaikille avoin, tasa-arvoinen ja laadukas koulutus sekä elinikäiset oppimismahdollisuudet.

5. Sukupuolten tasa-arvo

Sukupuolten välisen tasa-arvon saavuttaminen sekä naisten ja tyttöjen oikeuksien vahvistaminen.

6. Puhdas vesi ja sanitaatio

Veden saanti ja kestävä käyttö sekä sanitaatio kaikille

7. Edullista ja puhdasta energiaa

Edullinen, luotettava, kestävä ja uudenaikainen energia kaikille.

8. Ihmisarvoista työtä ja talouskasvua

Kaikkia koskevan kestävän talouskasvun, tuottavan työllisyyden sekä säällisten työpaikkojen edistäminen.

9. Kestävää teollisuutta, innovaatioita ja infrastruktuureja

Kestävän infrastruktuurin rakentaminen sekä kestävän teollisuuden ja innovaatioiden edistäminen.

10. Eriarvoisuuden vähentäminen

Eriarvoisuuden vähentäminen maiden sisällä ja niiden välillä.

11. Kestävät kaupungit ja yhteisöt

Turvalliset ja kestävät kaupungit sekä asuinyhdyskunnat.

12. Vastuullista kuluttamista

Kulutus- ja tuotantotapojen kestävyyden varmistaminen.

13. Ilmastotekoja

Kiireellisesti toimiminen ilmastonmuutosta ja sen vaikutuksia vastaan.

14. Vedenalainen elämä

Merten ja niiden tarjoamien luonnonvarojen säilyttäminen sekä niiden kestävän käytön edistäminen.

15. Maanpäällinen elämä

Maaekosysteemien suojeleminen ja ennalleen palauttaminen ja niiden kestävän käytön edistäminen (mukaan lukien metsät ja luonnon monimuotoisuus).

16. Rauha, oikeudenmukaisuus ja hyvä hallinto

Rauhanomaisten yhteiskuntien edistäminen, tehokkaiden ja vastuullisten instituutioiden rakentaminen kaikilla tasoilla.

17. Yhteistyö ja kumppanuus

Kestävän kehityksen toimeenpanon ja globaalien kumppanuuksien tukeminen.

Omasta mielestä tärkeimmät näistä tavoitteista ovat:

1. Sukupuolten tasa-arvo
2. Edullista ja puhdasta energiaa
3. Kestävät kaupungit ja yhteisöt
4. Ilmastotekoja
5. Vedenalainen elämä
6. Maanpäällinen elämä
7. Rauha, oikeudenmukaisuus ja hyvä hallinto

Kiireellisesti toimiminen ilmastonmuutosta ja sen vaikutuksia vastaan on hyvä kohta aloittaa. Mitä nopeammin alamme toimia, sitä vähemmän toimia tarvitaan. Välillä kun kuuntelee ilmastouutisia tuntuu siltä, että tässä vaiheessa kaikki on jo liian myöhäistä eikä yksilön teoilla ole mitään merkitystä kun suuret yritykset tekevät silti mitä haluavat. Uutisoinnissa nostetaan harvemmin hyviä uutisia valokeilaan, ja Yksilöiden pieniä elämäntapamuutoksia on vaikea mitata, mutta esimerkiksi WWF:n organisoima Earth Hour säästää joka vuosi .

Jos nyt päivittäisimme yhteiskuntamme toimimaan kiertotaloudella mahdollisimman paljon voisimme hidastaa ilmastonmuutosta merkittävästi. Vaihdetaan sähköt uusiutuviksi, teollisuus ja asumisen energiatehokkaaksi ja jätehuolto toimivaksi, uskon sen pidemmällä tähtäimellä jopa olevan edullisempaa yhteiskunnalle kuin nykyiset systeemit.

Uskon vahvasti, että jos keskittäisimme enemmän voimavaroja ekoloogisuuden ja kestävän kehityksen suuntaan voisimme taata maapallon varojen riittävän kaikille täällä asuville. Innovaatiolla on saatu aikaiseksi ihmeitä ennenkin.

Maaekosysteemien suojeleminen ja ennalleen palauttaminen ja niiden kestävän käytön edistäminen (mukaan lukien metsät ja luonnon monimuotoisuus)

Myös merten hyvinvointi on suorassa suhteessa maapallomme hyvinvointiin. Merestä saamme ruokaa, lääkeaineita ja vettä, ja meret auttavat puhdistavat saasteita ilmasta.

Edullisten ja puhtaiden energiaratkaisujen keksiminen tulee olemaan kasvavassa roolissa. Teknologisesti koko ajan kehittyvässä yhteiskunnassa en näe sähkön tarpeen vähenevän tulevaisuudessa vaan ennemminkin lisääntyvän köyhyyden vähentyessä ja yhteiskunnan kehittyessä. Edullisen, puhtaan ja kestävän energian saatavuus tulee olemaan tärkeä osa ympäristöystävällistä yhteiskuntaa.

Rauhan, oikeudenmukaisuuden, hyvän hallinnon sekä sukupuolten tasa-arvon tärkeyttä tuntuu lähes turhalta perustella. Sodat ovat kauheita ja niitä pitäisi välttää.

Naisten ja tyttöjen oikeuksien vahvistaminen ja sukupuolten välisen tasa-arvon saavuttaminen on naisena itseä lähellä oleva asia.

Kestävä kehitys

Mitä tarkoitetaan kestävällä kehityksellä?

Kestävällä kehityksellä tarkoitetaan ihmisen perusoikeuksien takaamista ja tasa-arvon parantamista samalla kun takaamme, että maapallomme voi jatkossakin tarjota luonnonvaroja yhteiskuntamme ylläpitoon. Päämääränä on, että pystymme elämään ja käyttämään luonnon resursseja vain sen verran kuin luonnolla on varaa antaa, ilman että kulutamme luontoa liikaa ja vaarannamme tulevien sukupolvien mahdollisuudet samaan.

Hiilijalanjälki, kiertotalous ja elämänkaariajattelu ovat käsitteitä joita usein kuulee keskustelussa kestävästä kehityksestä. Alla selitän mitä näillä termeillä tarkoitetaan.

Hiilijalanjälki

Käsite kuvaa ihmisen, tuotteen tai palvelun aiheuttamaa ilmastokuormaa, eli kuinka paljon energiaa ja resursseja kuluu tuotteiden ja palveluiden tuottamiseen.

Asuminen, liikkuminen ja ruokavalio ovat suurimpia vaikuttajia yksilön hiilijalanjälkeen. Keskiverto suomalaisen hiilijalanjälki on yli 10 t vuodessa.

Elinkaariajattelu

Elinkaariajattelun periaatteena on, että tuotteen tai palvelun ympäristövaikutuksiin lasketaan suorien vaikutusten lisäksi myös epäsuorat vaikutukset, eli kaikki vaikutukset jotka syntyvät tuotteen valmistamisen, käytön ja tuotteen hävittämisen kaikissa vaiheissa.

Elinkaariajattelun avulla voi tehdä valintoja jotka edistävät ympäristöä ja yhteiskuntaa pidemmällä aikatähtäimellä, ja jotka eivät vain siirrä ongelmaa yhdeltä alueelta toiselle.

Kiertotalous

Kiertotalous on talouden malli, joka perustuu kierrätykseen ja kestävän kehityksen arvoihin. Jakaminen, vuokraaminen, kierrätys ovat keskeisiä kiertotaloudessa, ja uusia tuotteita tehdään hyödyntäen mahdollisimman paljon kierrätettyjä materiaaleja.

Kiertotalous mahdollistaa kestävän kehityksen ympäristöön suuntautuvat aspektit, silti estämättä esim taloudellista kasvua.

Kestävän kehityksen ymmärtäminen

Miksi on tärkeää ymmärtää kestävän kehityksen eri tulokulmia?

• Jotta ihmiset ymmärtäisivät miksi ilmastonmuutoksen hidastaminen on niin tärkeää, ja yhä useampi osallistuisi ja tekisi muutoksia elämäntapaansa kestävän kehityksen saavuttamiseksi.

• Jotta voisimme yhdessä hidastaa kuivuuden, rankkasateiden, tulvien, maanvyöryjen ja muiden luonnonkatastrofien lisääntymistä. 

• Syrjäytymisen estämiseksi.

• Jotta pakolaisten ja maahanmuuttajien määrä vähenisi kun ihmisten ei tarvitsisi luonnonkatastrofien, sotien ja humanitääristen katastrofien takia paeta kodeistaan.

• Jotta ihmisten perusoikeudet voitaisiin taata useammissa maissa, ja jotta ymmärtäisimme miksi se edistäisi koko yhteiskuntaa.

• Jotta kaikki ymmärtäisivät miten omat valinnat vaikuttavat suureen kokonaisuuteen esim missä päivittäistavarakaupassa asio ja mitä tuotteita sieltä hankkii (raaka-aineiden alkuperä, tuotannon hiilijalanjälki, eettisyys jne)

• Jotta voimme suojella biodiversiteettiä ja ennaltaehkäistä uusien lajien sukupuuttoon kuolemista ja ymmärtää miksi se on tärkeää. 

• Jotta emme pitäisi ekosysteemipalveluita itsestäänselvyyksinä vaan osaisimme arvostaa niitä enemmän. Ekosysteemipalvelut ovat ekosysteemin ihmisille tuottamat palvelut, joita ihminen voi hyödyntää, esim kasvien pölytys, kasvien lisääntyminen, puiden kasvu, luontokokemukset jne.

• Koska jos emme ehkäise ilmaston lämpenemistä ja jäätiköiden sulamista monet kaupungit ja rannikkoalueet tulevat tulvimaan ja ihmiset niistä joutuvat muuttamaan pois kodeistaan merenpinnan nousun alta.

• Koska jos toimimme yhdessä ehkäistäksemme ilmastonmuutoksen seurauksia voimme pidentää maapallon asuttavuutta.